19.7.09 JK2 Nessa!!

Saatte tyytyä nyt samaan selostukseen kun aussiepalstalla kun en kertakaikkiaan ehdi tuplasti kirjoittamaan...

Eli meidän Nessa-loistotyttö-mammanmuru sai minut valtaisan iloiseksi työskentelyllään jälkimetsässä eilen. Tässä stoori:

Olimme tänään agilityluopioita ja karsintojen katselun sijasta osallistuimme Nessan kanssa avoimen luokan jälkikokeeseen Hyvinkäällä. Koiria oli avoimessa luokassa seitsemän ja alokkaassa kolme, tuloksia tahkosi yhteensä vain kolme koirakkoa. Paljon mummoja marjassa ilmeisesti.

Meidän kisamme alkoivat jäljellä, jossa pääsimme starttaamaan numerolla yksi. Viime aikoina jälkitreenit ovat ajoittain sujuneet hieman takkuavaisesti, joten jälki jännitti paljon. Jana oli lähes loistava, Nessa eteni hyvin, merkkasi jäljen hyvin, nosti ensin oikean jäljen, mutta lähti taas takajäljelle. Näinhän Nessa tekee vain kisoissa, ei treeneissä. Mutta mitäs jännitystä sitä olisi elämässä jos koira tekisi aina samaa treeneissä kuin kisoissa. No, takajäljen kautta jatkoimme eteenpäin. Jälki oli mallia luota koiraasi, sillä se kulki lähes puolet matkasta pitkin sähkölinjan alla kulkevia polkuja. Luotto koiraan lopahti kerran, mutta onneksi Nessa vei minut sitkeästi oikeaan suuntaan. Lopussa jälki teki vielä täyskäännöksen ja kulki pitkin piikkilanka-aidan viertä ja läpi suurten risukasojen. Viimeistään siinä vaiheessa olin varma, ettei vikaa keppiä löydy, vaan löytyi kuitenkin. Eli vaikka luotto oli hakusessa, Nessa teki työt niinkuin osaa (tai vähän paremminkin) ja nosti kisan ainoana koirana kaikki kuusi keppiä . Jäljeltä siis 164/170 pistettä.

Seuraavaksi esineruutu. Nessa etsi ja löysi hyvin kaksi tarvitavaa esinettä, palautti ravaamalla. Tästä vähennettiin yksi piste. Ruudun saldo siis 29/30 ja maastopisteet mukavat 193.

Tottiksessa tulikin sitten tössittyä ihan kunnolla, tai siis minä tössin, ei koira. Seuraaminen ok, ajoittain jopa hyvää. Meillähän on edelleen vähän tuo vietti kateissa pk-seuraamisessa. Istuminen hieno. Seuraavaksi suoritimme hienon seisomaanjäämisen, harmi vaan että vuorossa oli maahanmeno. Hämmästyin vähän kun tuomari halusi nähdä luoksetulon seisomisesta. Enhän minä vihjettä ymmärtänyt vaan käskin koiran seuraavassa liikkeessä maahan vaikka siis olisi pitänyt suorittaa seisominen. Kääk! Nouto ja hypyt ok, eteenmenossa pysähtyi ennen aikojaan. Paikallamakuussa levottomuutta. Yhteensä rimaa hipoen hyväksytty tottis eli 71 pistettä. Vähän turhan täpärälle.

Lopputuloksena JK2 Nessa kakkostuloksella ja sijoituksella 1. Kylläpä tuntui hyvältä pitää aussieiden lippua korkealla siellä sakemannien seassa, vaikka Nessaa bordercollieksi luultiinkin . Se väärinkäsitys tuli kyllä oikaistuksi. Nyt jälkitauolle ja pikkuhiljaa treenailemaan kohti seuraavia koitoksia. Voittajaluokka saa kyllä vielä odottaa.

Loppuun vielä hehkutusta, kannattaa vaihtaa kanavaa jos fiilikset eivät ole sopivat ällöylistyksille. Jeejeejee, me tehtiin se! Eipä olis viimeisimpien treenien perusteella osattu odottaa näin hienoa suoritusta. Kyllä se Nessa on tosiaan jotakin aivan käsittämättömän ja ällistyttävän loistavaa! Mieletöntä mitä koiruus voi osata ja vielä näyttää sen kokeissa :).