27.3.09 Kiintorullatreeniä, tottista ja hakua

Aamulenkkeilyn jälkeen aloin tehdä Nessalle kiintorullaa ihan uudella tavalla. Ideana on alkuun vahvistaa rullan ottamista, sen jälkeen yhdistää siihen vihjesana, sen jälkeen antaa tehtävä (esim kosketuskeppi) jonka jälkeen saa vihjesanan, kunnes pelkkä kosketuskeppi toimii vihjeenä ottaa rulla. Tästä olen miettinyt, että kosketuskepin sijaan tehtävä voisi olla namin ottaminen kädestä tai käteen koskettaminen. Miten tämä viedään umpareille, no koirapitää koskea lähintä kohtaa mihin maalimiestä pääsee. Saa nähdä miten suunnitelma etenee.

Tänään aamulla luulin, että Nessa alkaisi tarjoamaan rullan ottamista (en tiedä miksi, eihän Nessaa ole ikinä kehotettu ottamaan rullaa kuin ainoastaan maalimiehellä). Näin ei siis käynyt, vaan Nessa meni vähän epävarmaksi, kun ei ymmärtänyt mitä pyysin. Tämän vuoksi otin muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen kiintorullan pois kaulasta ja omaan käteen. Näin sain Nessan tarjoamaan rullan ottamista. Teimme useita toistoja, sekä kyykyssä että seisaaltaan. Rullan ottaen minun kädestäni alkoi sujua. Nessa ei kuitenkaan ottanut rullaa, kun yritin uudestaan laittaa rullan kaulaan. Tästä jatkamme seuraavalla kerralla.

Töiden jälkeen tottisteltiin ja tokoiltiin Anun ja Dacon kanssa. Teimme treeniä vuorotellen, toinen koirista odotteli autossa. Nessan kanssa teimme seuraamista, eri pituisia pätkiä. Hyödynsimme myös Anua ja teimme vähän häiriötreeniä. Pari luoksetuloa ja parit jäävät. Nessan seuraaminen sujui kivasti, innokkaasti. Luoksetuloissa loppuasento hyvä, tiivis. Vauhti oli hyvä, mutta hidasti lopussa melko ajoissa, varmaankin luikkaan alustan vuoksi.

Yhteisten tottistamisien jälkeen Anu meni Nessalle piiloon. tehtiin kolme toistoa koulun kentällä, Anu lumipenkan takana. Suorapalkkaus. Keskittyi taas pelkkään purkkiin, ei nuolemiseen. Teki tosi innokkaasti hommia.

Treenin jälkeen pieni lenkki Anun ja Dacon kanssa. Junioreilla oli hauskaa keskenään.

Päästyämme kotiin, lähdimme lenkille kyläilemässä olevien Simban ja Tiinan kanssa. Kivaa oli, pääsivät tytötkin vähän kisaamaan keskenään. Simbasta paistaa tasapainoisuus ja tyytyväisyys tilanteeseen, kun sen ei tarvitse päivittäin stressata lasten puuhia. Tiinalla ja Simballa arki sujuu loistavasti ja yhteisiä aktivintipuuhiakin tehdään. Ja mikä hauskinta, Simba on edelleen iso osa meidän perheemme elämää. Isot kiitokset Tiinalle kun pidät Simbasta hyvää huolta ;)!